Hänen ﷺ itkunsa ja nöyryytensä

Hänen ﷺ itkunsa rukouksessa

Abdullah ibn ash-Shikhkhir (olkoon Allah tyytyväinen häneen) sanoi: ”Tulin Allahin lähettilään ﷺ luo, kun hän rukoili, ja hänen rinnastaan kuului itkusta johtuvaa kohinaa kuin kiehuvan padan ääntä.” – Kertonut Ahmad ja Abu Dawud, ja Ibn Hibban, Ibn Khuzaymah ja Al-Hakim pitivät sitä aitona. Kohina on kiehuvan padan ääni – ja tämä on vertauskuva hänen ﷺ voimakkaasta itkustaan ja hänen sisuksensa kuohumisesta kyynelistä johtuen Allahin pelosta.

• Ja hänen rinnastaan kuului itkusta johtuvaa kohinaa kuin kiehuvan padan ääntä rukouksessa – Kertonut Abu Dawud
• Hän ﷺ itki, kun hänelle luettiin Shahada-jae An-Nisa-suurasta – Yksimielisesti hyväksytty (hadith)
• Hän ﷺ vietti kokonaisen yön toistaen jaetta: {Jos Sinä heitä rankaiset, niin he ovat Sinun palvelijoitasi} aamuun asti – Kertonut Ahmad

Hänen ﷺ itkunsa Koraania kuunnellessaan

Ibn Mas'ud (olkoon Allah tyytyväinen häneen) sanoi: ”Allahin lähettiläs ﷺ sanoi: 'Lue minulle.' Sanoin: 'Oi Allahin lähettiläs, luenko minä sinulle, kun se on sinulle ilmoitettu?' Hän sanoi: 'Minä pidän siitä, että kuulen sen joltakulta muulta.' Niinpä luin An-Nisa-suuraa, kunnes saavuin kohtaan: {Mitä sitten, kun tuomme jokaisesta kansakunnasta todistajan ja tuomme sinut todistajaksi heitä vastaan?} – ja näin Profeetan ﷺ silmien vuotavan kyyneliä.” – Kertonut Al-Bukhari ja Muslim.

• Hän ﷺ itki kuullessaan Pyhää Koraania Herransa pelosta
• Hän ﷺ itki, kun hänelle luettiin Shahada-jae An-Nisa-suurasta – Yksimielisesti hyväksytty (hadith)
• Hänen ﷺ kyyneleensä ovat Allahin armoa, jonka Hän asettaa armeliaiden sydämiin

Hänen ﷺ itkunsa armosta Ummaansa kohtaan

Abdullah ibn Amr (olkoon Allah tyytyväinen heihin molempiin) sanoi: ”Aurinko pimeni eräänä päivänä Allahin lähettilään ﷺ aikana, ja hän nousi rukoilemaan, kunnes tuskin kumartui, sitten kumartui eikä tuskin noussut ylös, ja hän alkoi huokailla ja itkeä sanoen: 'Herra, etkö luvannut minulle, ettet rankaise heitä, kun minä olen heidän keskuudessaan?'” – Kertonut At-Tirmidhi teoksessa Ash-Shama'il.

• Hän ﷺ itki Allahin pelosta kunnioituksesta, ei syntien pelosta
• Hän ﷺ itki, kun hänen tyttärensä kuoli, ja hänen kyyneleensä valuivat – Kertonut Anas Al-Bukharin mukaan
• Hän ﷺ itki auringonpimennyksen rukouksessa säälistä Ummaansa kohtaan ja Allahin rangaistuksen pelosta
• Hän ﷺ oli ihmisistä eniten Allahia pelkäävä, vaikka hän oli heistä lähimpänä Häntä ja korkeimmassa asemassa