Arrada Nabii ﷺ

Arrada Nabii ﷺ Xiqqoo Turuu Isaa

Arrada Ergamaa Rabbii ﷺ baay'ee xiqqoo turte. Anas ibn Malik (Rabbi irraa haa jaalatu) akkana jedhe: «Mataafi areeda Ergamaa Rabbii ﷺ keessatti rifeensa adii kudha torbaa ol hin lakkoofne.» — Tirmiziin Al-Shamaa'il keessatti gabaase. Ibn Abbas (Rabbi isaan lamaan irraa haa jaalatu) immoo akkana jedhe: «Ergamaan Rabbii ﷺ baay'ee hin arroadne; mataa isaa keessa rifeensa adii muraasatu ture.» Arradaan kunis fuuldura mataa isaa, cinaacha mataa isaa, areeda isaa fi areeda gadii isaa keessa ture.

• Anas mataafi areeda isaa keessatti rifeensa adii kudha torbaa ol hin lakkoofne — Tirmiziin Al-Shamaa'il keessatti gabaase.
• Arrada xiqqoon: fuuldura mataa, cinaacha mataa, areedaafi areeda gadii keessa turte.
• Ibn Abbas (Rabbi isaan lamaan irraa haa jaalatu) akkana jedhe: «Ergamaan Rabbii ﷺ baay'ee hin arroadne.»
• Akkan jedha ture: «Suuraan Huudii fi suuraaleen fakkaatan na arroadsan.» — Tirmiziin gabaase.

Qajeelfama Nabii ﷺ Arraddaa Ilaalchisee

Ergamaan Rabbii ﷺ waa'ee rifeensa dibachuu gaafataman, akkan jedhan: «Namni fedhe haa dibatu, namni fedhe haa dhiisu.» — Innis ﷺ arradaan isaa xiqqoo waan turteef dibata baay'ee hin fayyadamne. Yeroo tokko tokko hennaafi katam (dibaata rifeensaa)n dibata ture jedhameera, yeroo tokko tokko immoo hin dibanne jedhameera. Ibn Siriin akkana jedhe: «Abu Bakriifi Umar hennaafi katamn dibatu turan,» garuu waa'ee Nabii ﷺ irratti garagarummaan jira. Wanti mirkanaa'e garuu, mushrikoota faallessuuf ajajanii akkana jedhan: «Arrada keessan jijjiiraa.» — Muslim gabaase.

• Yeroo tokko tokko rifeensa isaa hennaafi katamn dibata ture jedhameera.
• Arradaan isaa xiqqoo waan turteef dibata dhiise jedhameera.
• Ummata arrada jijjiiruun mushrikoota faallessuuf ajajan — Muslim gabaase.
• Akkan jedhan: «Suuraan Huudii fi suuraaleen fakkaatan na arroadsan.» — Guyyaa Qiyaamaa sodaachisaa ta'e xiinxaluu irraa kan ka'e.