Zuhdii fi Gad-of-qabummaa Isaa ﷺ
Jireenya Isaa ﷺ Salphaa Ta'uu Isaa
A'ishaan (Rabbi ishee irraa haa jaalatu) akkana jette: «Maatiin Muhammad ﷺ guyyaa lama walitti aansee buddeena garbuu quufee hin beeku, hanga Ergamaan Rabbii ﷺ du'anitti.» — Bukharii fi Muslimtu gabaase. Anas (Rabbi isaa irraa haa jaalatu) immoo akkana jedhe: «Ergamaan Rabbii ﷺ minjaala irra taa'ee hin nyaanne, akkasumas buddeena haphii hin nyaanne hanga du'anitti.» — Bukharitu gabaase.
- Ergamaan Rabbii ﷺ buddeena adii qulqullaa'aa hin arganne hanga Rabbiin qunnamanitti. — Bukhariin Sahl bin Sa'ad irraa gabaase
- A'ishaan (Rabbi ishee irraa haa jaalatu) akkana jette: «Wallaahi, guyyaa tokko keessatti yeroo lama buddeenaa fi foon irraa quufee hin beeku.» — Tirmiziitu gabaase
- Inni ﷺ uffata isaa harka isaatiin tolcha, kophee isaa ofiisaatiin supha, harree yaabbata ture. — Ahmadtu gabaase
- Sireen isaa ﷺ gogaa irraa kan hojjetame yoo ta'u, keessi isaa muka meexxii irraa ture. — Tirmiziin Ash-Shamaa'il keessatti gabaase
- Qabeenya irraa wanti inni ﷺ dhaalota isaatiif dhiise, gaangee isaa, meeshaa waraanaa isaa fi lafa sadaqaa godhe qofa.
- Mana keessatti maatii isaa tajaajila, hoolaa elma, dhimma mana keessatti gargaara ture.
Gad-of-qabummaa Isaa ﷺ Nama Waliin
Inni ﷺ sadarkaa isaa guddaa ta'e waliin, nama hundaa caalaa gad-of-qabaa ture; hiyyeeyyii fi miskiinota waliin taa'a, isaan daawwata, affeerraa gabrichaa deebisa, haadha hiyyeessaa fi yatiima waliin haajaa isaaniitiif deema ture. Yeroo mana marii keessa taa'u, isa gidduu fi sahaabota isaa gidduutti addaan baasuun hin danda'amu ture, namni alaa dhufe hanga gaafatuutti isa hin beeku ture.
- Affeerraa bilisaa, gabrichaa fi gabra qabeenyaa deebisa ture.
- Dhukkubsataa daawwata, awwaalcha hordofa, affeerraa deebisa ture.
- Haadha hiyyeessaa fi yatiimota waliin haajaa isaaniitiif deema ture.
- Mana marii isaa keessatti ofii isaa sahaabota isaa ol hin qabu ture.
- Guddaa dura xiqqaa nagaa gaafata ture.
- Nama qunname hunda harka fuudha, harka isaa hin buusu ture hanga inni buusutti.
Arjummaa Isaa ﷺ
Inni ﷺ nama hundaa caalaa arjaa ture, keessattuu Ramadaana keessa yeroo Jibriil isa qunnamu caalaa arjaa ture. Arjummaan isaa ﷺ qilleensa ergamuu caalaa saffisaa ture. — Walii galame. Inni ﷺ homaa gaafatamee 'lakki' jedhee hin beeku. Yeroo qabeenyi isaaf kennamu, galgala dura hunda raabsa ture.
- Nama hundaa caalaa arjaa — keessattuu Ramadaana keessa caalaa arjaa.
- Arjummaan isaa qilleensa ergamuu caalaa saffisaa ture. — Ibn Abbaas (Rabbi isaan lamaan irraa haa jaalatu) irraa walii galame.
- Homaa gaafatamee 'lakki' jedhee hin beeku — yoo argate kenna, yoo hin arganne immoo waadaa seena.
- Qabeenya hunda galgala dura raabsa ture.